Kaupunki on me.
Tervetuloa tekemään viihtyisää Nivalaa.

Kaupunki ja hallinto

Nivalan kaupunki - Juureva kaupunki - mahdollisuuksia täynnä 

 

Nivala on runsaan 10 000 asukkaan viihtyisä ja vireä kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen keskijuoksulla. Laajat, hyvin hoidetut viljelysaukeat levittäytyvät jokilaakson molemmin puolin kaupungin keskustan ympärille, ja Pidisjärvi piristää kaupungin eteläistä reunaa.

Nivala sijaitsee Kokkola-Kajaani-kantatien risteyksessä Suomen pisimmän kaupunkiradan varrella. Lähimmälle lentokentälle on tunnin matka.

Nivala on perinteinen maatalouspitäjä ja kuuluu maidon ja lihan tuotannossa Suomen kärkikuntiin. Suurin osa väestöstä saa elantonsa palveluista, runsaat 30 prosenttia teollisuudesta ja vajaat 20 prosenttia alkutuotannosta.

Suomen suurimmassa teollisuuskylässä on sata yritystä ja tuhat työpaikkaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat Suomen kärkeä, ja rakennusteollisuus on voimakasta. Nivalassa on pääosin hitec-, puu- ja metallialan teollisuutta. Teknologiakeskus Nitekissä on korkean teknologian yrityksiä, koulutus- ja kehittämisorganisaatioita. Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti tekee merkittävää mikroyrittäjyyden ja metallin tutkimustyötä.

Paikkakunta tunnetaan monista merkkihenkilöistä ja historiallisista tapahtumista. Nimensä Nivala on saanut ensimmäiseltä asukkaaltaan Niva-Kaijalta, joka tuli silloisen Kalajoen kirkkopitäjän alueelle 1500-luvulla. Vuonna 1867 paikkakunnan nimeksi tuli Nivala, josta tuli kaupunki vuonna 1992.

Täällä on hyvät koulutus ja harrastusmahdollisuudet. On 11 alakoulua, yläkoulu ja lukio. Koulutuskeskus Jedu tarjoaa monipuolista ammatillista koulutusta. Musiikki-, tanssi- ja kansalaisopisto järjestävät kehittymisen mahdollisuuksia alan harrastajille.

Liikuntakeskus Uikko kokoaa kaupunkilaiset liikunnan pariin. Harrastusmahdollisuuksia täydentävät urheilu- ja jalkapallokentät, pesäpalloareena, useat frisbeegolfradat ja jääkiekkokaukalot sekä 18-reikäinen golf-kenttä.

Uikon Taikaa -kaupunkifestivaali ja Kapinaviikko ovat täynnä tapahtumia, monipuolista ohjelmaa, kulttuuria ja urheilua. Kirjasto tarjoaa lukuelämyksiä, ja Tillarigalleriassa on taidenäyttelyjä ympäri vuoden.

Kyösti- ja Kalervo Kallion museossa voi tutustua merkittävään elämäntyöhön. Kotiseutumuseo Katvalan pihapiirissä on komea talonpoikaistalo suosittuine kotieläinpihoineen. Merkittävistä kulttuurikohteista vaikuttavimmat ovat Kyösti ja Kalervo Kallion hautamuistomerkki sekä talvi- ja jatkosodan monumentti.

Nivalassa on tekemisen meininki. Täällä arvostetaan yrittäjyyttä, työntekoa ja laadukkaita palveluja. Olemme ylpeitä juuristamme ja toivotamme tulijat tervetulleeksi.

 

 

Muuta

Nivalan kaupunkikonsernit

Nivalan Kaukolämpö Oy perustettiin 1978. Nivalaa lämmittää 42 megawatin kaukolämpölaitos Hyttitiellä sekä Vapaudentien ja Kalliosaaren kevytöljykattilat.
Kiinteistö Oy Kesti ylläpitää ja vuokraa kiinteistöjä erityisryhmien asumiseen Nivalassa. Yhtiön toimiala on palvelu- ja tukiasuntotuotantoon liittyvä kiinteistöjen rakennuttaminen ja vuokraaminen.
Nivalan Liikuntakeskus Oy tuottaa monipuolisia ja virikkeellisiä liikuntapalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. Tavoitteena on ihmisten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Liikuntakeskus Oy tukee urheiluseurojen sekä erityisliikuntaa järjestävien järjestöjen toimintaa. Liikuntakeskus Oy:n toiminta on keskittynyt liikuntakeskus Uikkoon.
Nivalan Teollisuuskylä Oy on Suomen suurin teollisuuskylä, jossa on 100 yritystä ja 1 000 työpaikkaa. Yritys rakennuttaa ja vuokraa teollisuus- ja toimitiloja, tuottaa elinkeinopalveluja ja hallinnoi kehittämishankkeita. Nivalan Teollisuuskylä Oy:llä on 90 000 m² toimisto- ja tuotantotiloja hyvällä paikalla. Nivalan Teollisuuskylä on perustettu vuonna 1975.
Nivalan Vesihuolto Oy on perustettu 1958. Vesi ostetaan tukkuyhtiö Vesikolmio Oy:ltä, joka toimittaa veden Sievin ja Haapajärven vedenottamoilta Nivalaan. Nivalan Vesihuolto Oy hoitaa myös keskustan alueen jätevesiviemäröinnin ja puhdistaa jäteveden.
Kiinteistö Oy Vuokrakodit vuokraa asuntoja eri puolilta Nivalaa. Asuntoja on 345. Ne sijaitsevat keskustassa tai enintään kolmen kilometrin päässä keskustan palveluista.

 

Teknologiakeskus Nitek

Teknologiakeskus Nitek on osaamiskeskus, jossa on suunnittelu- ja palveluyrityksiä sekä elinkeinoelämän kehittäjäorganisaatioita. Nitek sijaitsee teollisuuskylän keskeisellä paikalla. Se on rakennettu vuonna 2003.
ELME Studio - elinvoimaa metallista. ELME on uusien tuotantoteknologioiden tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteisö. Tavoitteena on olla merkittävin kansainvälinen tulevaisuuden tuotantotekniikan osaaja Suomessa. ELME-yhteisöön kuuluvat NIHAK yrityspalvelut, Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan kaupunki, Kerttu Saalasti Instituutti, Kerttu Saalasti Instituutin tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) ja Koulutuskeskus Jedu sekä tiiviissä yhteistyössä toimivat alueen yritykset.
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry on seudullinen kehitysyhtiö, joka tuottaa yritys- ja aluekehityspalveluja alueen viidessä kunnassa.
Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti on kansainvälisessä verkostossa toimiva tutkimusinstituutti. Tavoitteena on mikro- ja pk-yritysten kehittäminen, tuotantotekniikan tutkimus, tutkitun tiedon tuottaminen sekä uusien innovaatioiden ja nopeiden kokeilujen edistäminen yritysten toiminnallisen erinomaisuuden kehittämiseksi.
 

Oppilaitokset

  • Nivalan lukio on sekä yleis- että etälukio. Nivalan lukio sijaitsee Peltotiellä. Rakennus valmistui vuonna 1988.
  • Koulutuskeskus JEDU tarjoaa monipuolista ammatillista koulutusta: 24 eri perustutkintoa ja 30 eri ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa. Mahdollisuus kaksoistutkintoon ja kansainväliseen opiskeluvaihtoon. Opiskelijoita on vuosittain yhteensä noin 3 500. Jedu toimii kahdeksalla paikkakunnalla. Pääpaikka on Nivala.
  • Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa varhaisiän musiikkikasvatusta sekä perus- ja musiikkiopistotason tutkintoihin tähtäävää koulutusta. Opetusta annetaan 21 instrumentissa, oppilaita on noin 670 ja opettajia 24. Toiminta-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa. Pääpaikka on Nivala.
  • Jokilatvan opisto on neljän kunnan alueella toimiva kansalaisopisto, joka tarjoaa yleissivistävää koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia. Nivalassa on opiston toimipiste.
  • Tanssiopisto Uusikuu järjestää tanssin taiteen perusopetusta Nivalassa. Oppilaita toiminta-alueen seitsemällä paikkakunnalla on noin 450.

 

Liikuntapaikat

  • Beach Volley -kentät
  • Golf-kenttä
  • Jalkapallokenttä
  • Liikuntakeskus Uikossa on uimahalli, keilarata, kuntosali, jäähalli ja Uikko areena.
  • Pesäpallokenttä
  • Tenniskenttä
  • Tuiskulan urheilukenttä


Ulkoilualueet

  • Frisbeegolfradat
  • Hiihtoladut
  • Kuntoradat
  • Luontopolut
  • Moottorikelkkareitit
  • Vinnurvan avantouinti
  • Pyssymäki ja Pyssyhovi
  • Ulkojäät

 

Tapahtumia

Kapinaviikko

Kapinaviikkoa vietetään heinäkuussa. Silloin pitäjä on täynnä tapahtumia. On kesäillan konsertteja, toritapahtumia, kauppakapina muotinäytöksineen sekä teatteria ja elokuvia. Sirkus vierailee paikkakunnalla. Urheilusta innostuneille on katusählyä, yökeilausta ja -vaellusta, kesäuinitia, kapinamaraton, maratontanssit, kyläolympialaiset sekä Open Golf -kapinakisa.
Nivala Areena -paneelissa on mukana pitäjän miehiä ja naisia sekä nimekkäitä valtakunnan vaikuttajia keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Kapinaviikon tapahtumia organisoi Nivala-Seura.


Uikon Taikaa -kaupunkifestivaali

Uikon Taikaa -kaupunkifestivaali järjestetään perinteisesti Kapinaviikolla Liikuntakeskus Uikon ympäristössä. Tapahtumassa esiintyvät Suomen huippusolistit ja tähtiartistit. Ohjelmistossa on tanssia, laulua, kuoroesityksiä, taikuutta, oopperaa ja monenlaista liikuntaa ja urheilua.

 

Konekapina

Konekapina on laajentunut maatalouden- ja konekaupan tapahtumasta koko pitäjän kauppaliikkeiden yhteiseksi tapahtumaksi. Aseman seudulla syksyllä ja keväällä järjestetty 2-päiväinen tilaisuus tuo tuhansia kävijöitä lähikunnista Nivalaan. Esittelypisteillä alueen yrittäjät markkinoivat tuotteitaan, ja kansanedustajat vierailevat vaaliteltoilla. Esillä on tarjouksia, konenäyttelyjä ja kilpailuja.


Naisten messut

Live, Love, Feel -naisten messuilla on mukana lähes 50 hyvinvoinnin, kauneuden, pukeutumisen, terveyden ja sisustusalan yrittäjää. Myös alueen yhdistykset ja järjestöt esittäytyvät tapahtumassa. Ohjelmassa on muotinäytöksiä, rentoutusharjoituksia ja musiikkiesityksiä. Kävijöitä tapahtumassa on ollut lähes 900. Järjestelyissä ovat mukana Nivalan yrittäjät ja kaupunki.


Palje+

Jokilaaksojen musiikkiopiston Palje+ yhteissoittokatselmus on tuonut jo neljänä vuonna harmoniikansoittajat Nivalaan. Tapahtumassa lava on avoinna kaikille duosta orkesteriin ja klassiseen rockiin. Esiintyjät saavat suullisen ja kirjallisen palautteen ammattiraadilta.


Historiallinen Konikapina

Yleismaailmallinen pulakausi heijastui Nivalassa 1930-luvulla monenlaisena puutteena. Viljelijät eivät saaneet sadosta kunnon hintaa. Väki velkaantui, vekselit menivät protestiin ja pakkohuutokaupat yleistyivät. Talonpoikien ja pienviljelijöiden tyytymättömyys johti Kalajokilaaksossa pulaliikkeen syntyyn ja Nivalassa Konikapinaan kesäkuussa 1932.

Konikapinan alku on nivalalaisen maanviljelijä Sigfrid Ruuttusen aliravitussa Hilppa-hevosessa, jonka eläinlääkäri määräsi näivetystautisena tapettavaksi. Asiaa ei vahvistettu verikokeilla. Tammaa ei lopetettu. Ruuttunen määrättiin pidätettäväksi eläinrääkkäyksestä ja vankeuteen kärsimään 40 päiväsakkoa, jonka hän oli kieltäytynyt maksamasta aiheettomana.

Kun Ruuttusta oltiin viemässä Ouluun, Nivalan asemalle kerääntyi lähes 300 pitäjäläistä vastustamaan pidätystä. Nimismies ei onnistunut suorittamaan pidätystä. Nujakassa viranomaiset jäivät väkijoukon jalkoihin, ja väki kuljetti Ruuttusen pois asemalta. Oulun poliisi ei hyväksynyt kapinointia ja pyysi sotaväkeä avuksi. Virkavallan otteet kärjistivät tapahtuman kulkua.

Lopen tilanne päättyi rauhanomaisesti. Yli 200 henkilöä pidätettiin. Heistä kahdeksan sai kahden vuoden kuritushuonetuomion. Presidentti Svinhufud armahti tuomitut vuoden 1933 lopussa. Hilppa-hevonen jäi henkiin ja eli reilut pari vuotta kapinavuoden jälkeen. Konikapinasta on tehty kirja, näytelmä, elokuva ja ooppera.

 

Tunnettuja nivalalaisia

Presidentti Kyösti Kallio (1873 – 1940) muutti Nivalaan Ylivieskasta vuonna 1895. Kallion kasvattiäiti Anttuuna Kangas osti Nivalasta kaksi tilaa, joista muodostui suurtila Heikkilä-Mehtälä. Kalliosta tuli heti isäntä, vaikka omistus siirtyi hänelle asteittain. Heikkilä oli 1930-luvun lopulla Oulun läänin suurin tila. Kallio osallistui moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville, talonpoikaissäädyn jäseneksi. Hän astui pienistä kansalaispiireistä suoraan julkiseen elämään. Sortokaudet tekivät hänestä nuorsuomalaisen poliitikon. Ura eteni valtiopäivämies- ja ministeritoimien kautta presidentiksi vuonna 1937. Kalliolla oli tärkeä rooli suomalaisten kansallisessa eheytymisessä. Hänen valintansa presidentiksi mahdollisti punamultayhteistyön, joka jatkui seuraavat 50 vuotta. Kallio oli jo talvisodan aikana terveytensä vuoksi ajoittain työkyvytön. Hän luopui virasta 1940. Nivalan-kotimatkan alkaessa Kallio kuoli kunniakomppanian edessä Helsingin päärautatieasemalla. Kyösti Kallion elämäntyöhön voi tutustua Kyösti ja Kalervo Kallion museossa Nivalassa. Kyösti ja Kaisa Kallion hautamuistomerkki on Nivalan hautausmaalla.

Opetusneuvos Kerttu Saalasti os. Kallio (1907 – 1995) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1927. Agronomiksi hän valmistui 1936. Saalasti valittiin Nivalan kunnanvaltuustoon 1937. Hän oli maalaisliiton kansanedustaja 1948 – 1962 ja keskustapuolueen edustaja 1966 – 1970. Vuosina 1966 – 1970 hän kuului suureen valiokuntaan ja oli sen varapuheenjohtaja. Saalasti oli Pohjoismaiden neuvoston jäsen 1959 – 1961 ja 1966 – 1970 sekä opetusministeri vuosina 1954 – 1957. Hänen ministerikautensa suurin henkilökohtainen saavutus oli Oulun yliopiston perustaminen. Oulun yliopiston lääketieteen ja kirurgian kunniatohtorin arvon hän sai vuonna 1972. Oulun yliopiston Linnainmaan juhlasali on nimetty Saalastinsaliksi. Opetusneuvoksen arvonimen Saalasti sai vuonna 1969. Kerttu Saalasti -säätiö jakaa apurahoja Oulun Eteläisen alueella toimiville yliopisto-opiskelijoille ja tutkijoille.

Kirjailija Kyösti Wilkuna (1879 – 1922) oli valkoinen aktivisti, suojeluskuntaorganisaattori ja heimosoturi. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1903 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Kirjalliset työt veivät suurimman osan hänen ajastaan. Hänestä tuli Raataja-lehden toimittaja ja päätoimittaja. Vuonna 1905 hän siirtyi Kaiku-lehden Helsingin-kirjeenvaihtajaksi ja oli lyhyen aikaa Mikkelin Sanomien päätoimittaja. Kirjallinen alkoi Novellit-kokoelmalla 1907. Hän julkaisi useita kirjoja ja toimi kirja-arvostelijana eri lehdissä.

Akateemikko Kustaa Vilkuna (1902 – 1980) oli kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1923. Helsingin yliopistosta hän valmistui vuonna 1927 pääaineenaan suomen kieli. Vilkuna oli Sanakirjasäätiön apulaisjohtaja 1931 – 1944. Filosofian tohtoriksi hän väitteli kansatieteen alalta 1936. Samana vuonna hänet nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi. Vuonna 1950 Vilkuna nimitettiin Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen professoriksi. Historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina hän toimi 1952 – 1957. Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi hänet kutsuttiin 1948. Tiedeakatemian esimiehenä hän oli 1973 – 1974. Sotavuosina Vilkuna toimi Sotasensuuri- ja tiedotustoiminnan tarkastusviraston päällikkönä 1939–1943 ja Valtion tiedoituslaitoksen päällikkönä 1943 – 1944. Vilkuna toimi opetusministerinä Reino Kuuskosken virkamieshallituksessa vuonna 1958, ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuonna 1962.
Vilkuna oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1960, Unkarin Tiedeakatemian ja Kung Gustaf Adolfs Akademin jäsen ja Greifswaldin yliopiston kunniatohtori. Suomen Akatemian jäseneksi hänet nimettiin 1959. Vilkuna jäi eläkkeelle vuonna 1972.

Olympiaurheilijat

Anni Rättyä; keihäänheitto 1952, Unto Hautalahti; pyöräily 1960, Helena Takalo; hiihto 1972, 1976 ja 1980, Kalevi Marjamaa; nyrkkeily 1976 ja 1980 sekä Atte Ohtamaa; jääkiekko 2018.

 

Nivalan kaupungin yrittäjäpalkinto

  • Best Glass Oy, 2018
  • Haittamäki Oy, 2017
  • Vesa ja Kimmo Niemimäki, 2016
  • Peräahon Kone Ky, 2015
  • Jiiri-ikkunat Oy, 2014
  • Timo Liinamaa ja Erja Halmekangas, 2013
  • Konevälitys Pääkkö, 2012
  • Pro Estore, 2011
  • Irja ja Heikki Ohtamaa, 2010
  • Savenmaa Ky, 2009
  • Champion Door Oy, 2008
  • Konehuolto Paavo Liinamaa Oy, 2007
  • Kalajokilaakson Hopea-Golf Oy, 2006
  • Ryhmäkoti Kestintupa Ky, 2005
  • Edux-ovet Oy, 2004
  • Kellosepänliike Sammallahti Oy,2003
  • Nivalan Terästuote Oy, 2002
  • Laurilan kukka ja hautaustoimisto Ay, 2001
  • Suomen Turvakilvet, 2000
  • Rättyän Sapuska Ky, 1999
  • Rautavarasto T. Ojanlehto, 1998
  • Rakennusliike Reijo Jyrkkä, 1997
  • R. Hangasmaa Oy, 1996
  • Megatyöstö Oy, 1995
  • Keski-Pohjan Lasi Oy, 1994
  • Mecanova Oy, 1993 Lipponen V. Ky, 1992
  • Nivalan Rakennus Oy, 1991
  • Jääskeläisen auto- ja maatalouskonekorjaamo, 1990
  • Ahti Mäntylä Ky, 1989
  • T.A. Saarinen Oy, 1988
  • Nivalan Leipä, 1987
  • Hannun Kenkä, 1986
  • Värisävy Oy, 1985
  • Siljamaan Puutarha, 1984
  • Nivalan Kivi Ky, 1983
  • Nivalan Kauppa Oy, 1982
  • Ainasojan Puutyö, 1981
  • Maansiirto L. Kaarlela, 1980
  • Outi Kangas Ky, 1979
  • Päivärinnan sähköliike, 1978

Nivala-tietoa

Perustiedot

Varhaisimmat Nivalan seudun aluetta koskevat merkinnät ovat kivikaudelta. Ensimmäinen asukas oli Kyösti Wilkunan mukaan Niva-Kaija, joka tuli alueelle 1540 ja nimesi talonsa Nivalaksi.

Nivalan seutuja asuttivat pitkään lappalaiset. 800-luvulta lähtien alueelle tuli kainulaisia ja pirkkalaisia pohjankävijöitä, joihin myöhemmin liittyivät sisämaan hämäläiset. Vähitellen Kalajokilaakson suuseudun asukkaat valtasivat alueen omakseen. Vakituista asutusta seudulle syntyi vasta 1500-luvulla. Aluksi harjoitettiin kaskenpolttoa, ja sittemmin 1600-luvulla peltoviljelyä ja tervapolttoa. Seudun uudisraivaustyötä häiritsivät toistuvat katovuodet, sodat ja raskas verotus. 1600-luvulla katovuosia oli joka vuosikymmenellä. Venäläiset valloittivat seudun 1714, jolloin alkoivat isovihan kärsimykset. Levottomien aikojen seurauksena Pidisjärvellä oli 1719 vain kaksi asuttua tilaa. Pikkuvihan jälkeen 1700-luvun puolivälissä seudun asukasluku alkoi kasvaa nopeasti.

Vuonna 1805 asukkaita oli yli 1 500 ja sata vuotta myöhemmin reilut 8 000. Taustalla oli luonnollisen väestönkasvun ohella eteläpohjalaisten laaja muuttoliike Kalajokilaaksoon 1900-luvun alussa. Muuttajia houkutteli alueelle viljelysmaan alhainen hinta. 1950-luvun alussa väkiluku oli suurimmillaan reilut 12 600. Tällä hetkellä nivalalaisia on 10 732.

Nivala sijaitsee vilkkaan Kokkola-Kajaani-kantatien risteyksessä. Liikenneviraston tilastojen mukaan risteyksestä kulkee Kokkola-Kajaani-suuntaan noin 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaavasti Kalajoki-Iisalmi-suuntaan risteyksen ohittaa keskimäärin lähes 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Junalla Nivalaan on päässyt vuodesta 1926 Iisalmi-Ylivieska-rataa pitkin.

Nivalan alue kuului alkujaan Saloisten kirkkopitäjään
Alue Kalajoen kirkkopitäjään vuonna 1540
Osaksi Haapajärven kappeliseurakuntaa 1693
Pidisjärven kappeliseurakunta 1802
Pidisjärvi siirtyi Haapajärven seurakunnan kappeliksi 1838
Nivalan kunta 1867
Nivalan kaupunki 1992
Nivalan seurakunta 1868
 

Lääni Oulu

Maakunta Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunta Nivala-Haapajärven seutu NIHAK

Pinta-ala 536,9 km²
Maata 528 km²
Vettä 9,0 km²

Väkiluku 31.12.2017: 10 732

Väestön keski-ikä 39,8
 miehet 38,6
 naiset 41,1

Väestörakenne
 alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä 23,3 %
 15­–64-vuotiaiden osuus väestöstä 55,6 %
 yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä   21,1 %

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 0,6.

Koulutustaso
 vähintään II asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 69,5 %
 korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 18,3 %

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 0,6.

Veroprosentti 22

Elinkeinorakenne
 palvelut 55,1
 teollisuus 29,1
 alkutuotanto 14,6

Valtuuston kokoonpano
 Suomen keskusta 23
 Perussuomalaiset 4
 Kokoomus 3
 Sosiaalidemokraatit 3
 Vasemmistoliitto 1
 Vihreät 1

Yrityksiä 759
Maatiloja 319

Yritystuki 2018 Ely-keskukselta 1,1 milj €.

Nimikkokasvi timotei

Nimikkoeläin peltopyy

 

12.11.2019
Kaupunki tarjoaa iäkkäille henkilöille hiekoitussoraa turvaamaan liikkumista talvikelillä.
11.11.2019
Marrasvalakiat-tapahtumaviikko valaisee Nivalan 18. - 24.11. Kirjastolla tapahtumia maanantaista perjantaihin, tarjolla mm.
10.11.2019
Lataa tästä varhaiskasvatuspalveluiden ajankohtain
10.11.2019
Lataa tästä varhaiskasvatuspalveluiden ajankohtain
31.10.2019
Kaupungintalo on suljettuna 6.12.2019 sekä 24.12.2019 - 6.1.2020 välisen ajan.
24.10.2019
Ota kantaa Nivalan päihdetilanteesee
02.10.2019
Tietotekniikan vertaisopastusta yli 65-vuotiaille Nivalan kirjaston kokoushuoneessa perjantaisin klo 14-16.
20.09.2019
Vestia Oy:n biojätekuljetusten urakoitsija vaihtuu 1.10.2019. Urakoitsijavaihdos vaikuttaa biojäteastioiden ajoreitteihin.