Nivala on kylien kaupunki. Tällä sivulla esittelemme Nivalan kylät. Sivujen päivitys on vielä joidenkin kylien osalta käynnissä.
Nivalaan on perustettu kyläneuvosto, joka aloitti toimintansa maaliskuussa 2022. Tältä sivulta löydät myös kylien edustajien nimet ja sähköpostiosoitteet.
Nivalan kylät:
Ahde
Aittola
Haapaperä
Haikara
Junttila
Järvikylä
Karvoskylä
Keskusta
Koskenperä
Maliskylä
Padinki
Ruuskankylä
Sarjankylä-Erkkilä
Ypyä-Junno
Ahde:
Kyläneuvoston jäsen: Valto Pietarila, kelkkaukko
gmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Tuomo Ohtamaa, tuomo.ohtamaaohtamaa.fi
Aittola:
Aittolalla on ollut merkittävä sija Nivalan teollistumiskehityksessä, sillä sieltä vuonna 1937 löytynyt nikkelimalmi johti sekä Makolan että myöhemmin Hituran kaivoksen perustamiseen. Perinteisesti voimakkaan maatalousvaltaiselle paikkakunnalle saatiin uusia toimeentulon mahdollisuuksia sekä arvokkaita työpaikkoja. Kaivostoiminnan päätyttyä luonto ei epäröi vallata alaa takaisin. Aittolan Maailmanniityn kauniit näkymät ovat Nivalalle kaikkein ominaisinta, avaraa peltomaisemaa ja jokirannan valkoinen maitohorsmaesiintymä hurmaa erikoisuudellaan lähiluonnossa liikkujan. Aittolassa on oma koulu sekä aktiivinen kyläseura.
Kyläneuvoston jäsen: Lotta Kumpulainen, lotta.kumpulainengmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Toni Kainu, toni.kainunivala.fi
Haapaperä:
Kyläneuvoston jäsen: Iida-Maria Marjoniemi, iidamaria.marjoniemigmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Sanni Mäkikangas, smakikangmail.com
Haikara:
Kyläneuvoston jäsen: Hannu Isoaho
Kyläneuvoston varajäsen: Mirjami Sandvik
Junttila:
Junttila houkuttelee Nivalan kylistä kaikkein eniten uusia tulijoita, ja mikäs siinä – kylän vetonauloja ovat lyhyt etäisyys keskustaan, tuleva kevyen liikenteen väylä sekä uusi koulu tilavine, ajanmukaisine näyttämöineen ja katsomoineen, missä tullaan varmasti järjestämään jatkossa teatteriesityksiä sekä muita kulttuuritapahtumia. Kylällä sijaitsee kiehtovasti nimetty Hauhonsaari. Erikoinen nimi on antanut aihetta epäillä Nivalan olleen hauholaisten eräaluetta ennen pysyvämmän asutuksen syntyä alueelle. Maisema puolestaan on Nivalan ominta peltolakeutta. Paloperän seutu, johon Junttilan koulukin sijoittuu, mainitaan Kalajokilaakson valtakunnallisesti merkittävälle kulttuurimaisemalle erittäin tyypillisenä viljelyaluetta reunustavana nauhakylänä.
Kyläneuvoston jäsen: Essi Saarinen, essi.saarinenkotinet.com (varapuheenjohtaja)
Kyläneuvoston varajäsen: Jonna Laurila, jonna.laurila86gmail.com
Järvikylä:
Järvikylällä sijaitseva Pyssymäki on Nivalan ulkoiluaktiviteettien keskittymä. Mäen on kerrottu saaneen nimensä sinne ”kiviseen paikkaan” kauan sitten kätketyistä aseista. Oli tarina tosi tai ei, Pyssymäen kiviset maastot luovat hienot puitteet niin talvikelien hiihtoladuille kuin maastopyöräilyreiteille ympäri vuoden. Myös suosittu Kivenhakkaajan luontopolku ja Lehmilammen laavu hemmottelevat kävijäänsä näyttävällä ympäristöllään. Kylänraitin varressa pyöreine ikkunoineen napottava Järvikylän meijeri on kylämeijereistä Nivalassa viimeisenä toimintansa lopettanut ja maakunnallisesti arvokkaaksi laskettu rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Järvikylällä on aikoinaan sjiainnut myös Rettismäen käsityöläisalue mökkeineen, mutta nykypolville se on säilynyt vain tarinoissa. Järvikylän koulu antaa lapsille erinomaisen mahdollisuuden käydä ala-aste omalla kylällä.
Kyläneuvoston jäsen: Hannele Sikala, hannele.sikalahotmail.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Henna Hosionaho, henna.jansson1gmail.com
Pyssyhovin rakennus Pyssymäellä
Karvoskylä:
Karvoskylällä voit nauttia vaikuttavasta peltomaisemasta Rutkun valtavalla aavalla. Kylän näkymää elävöittää ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko, joka todistaa kulttuurien kohtaavan Nivalassa varsin mutkattomasti. Karvoskylällä on myös aktiivinen kyläyhdistys kylätaloineen, ja Karvoskylän kasvava kyläkoulu tarjoaa lapsille hienon mahdollisuuden käydä alakoulun omalla kylällä. Koulun ympäristö uusine ulkoilureitteineen ja laavuineen houkuttelee koko perheen vapaa-ajalla liikkeelle lähiluontoon. Karvoskylällä sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävä vierailukohde – Museokonepaja Toimivan vaaleaksi rapattujen seinien sisältä paljastuu 1920-luvun konepaja, joka ennallistettuine koneineen kuljettaa kävijänsä uskomattomalle aikamatkalle. Lähintä vastaavaa joutuu etsimään Tukholmasta. Entisen Yliniemen maatilakunnalliskodin arvokkaassa historiallisessa ympäristössä toimii nykyään majoitusta ja kokouspalveluita tarjoava Jokihovi.
Kyläneuvoston jäsen: Tapio Paavola, paatapiogmail.com
Kyläneuvoston varajäsen: Laura Isoniemi, vaaramaa1983gmail.com
Keskusta:
Nivalan keskustan alue on harrastusmahdollisuuksia täynnä. Urheilulajeja löytyy jalkapallosta golfiin, ja Uikko houkuttelee tasokkaalla tarjonnallaan kävijöitä ulkopaikkakuntia myöten. Nivalan Urheilijoiden alkuun saattama ja myöhemmin viihde-elämänsä takia legendaariseksi muodostunut Tuiskula jatkaa korkean profiilin esiintyjien keikkapaikkana, nyt yrittäjävetoisena. Torin kupeessa kohoavasta kirjastosta on sukeutunut koko kaupungin yhteinen olohuone, josta striimataan kuukausittain ajankohtaisia aiheita käsittelevä keskusteluohjelma N-Studio. Uudenaikaisen Kyösti Kallion koulun ja kaikille Nivalan nuorille yhteisen yläkoulun lisäksi keskustassa sijaitsevat myös lukio sekä ammatillista koulutusta tarjoava Jedu. Keskustan reunalle kasvanut Suomen suurin teollisuuskylä tarjoaa työpaikan jo noin tuhannelle. Silti ei keskustankaan alue ole historiaansa unohtanut. Lähellä paikkaa, johon tarunhohtoinen Niva-Kaija ensimmäisenä Nivalan asukkaana Malisjoen rannalle asettui, seisoo edelleen Suomen neljännen presidentin Kyösti Kallion kotitila Heikkilä. Kallio-museossa on mahdollisuus tutustua Kyösti Kallion sekä hänen kuvanveistäjäpoikansa Kalervo Kallion elämäntyöhön. Katvalan talonpoikaismuseo pukeutuu kesäisin parhaimpiinsa ja on kotieläinpihoineen varma vetonaula sekä monen kesätapahtuman tunnelmallinen miljöö.
Kyläneuvoston jäsen: Marika Kaarlela, marika.kaarlelanivala.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Johanna Isomaa, isomaa.johannagmail.com
Keskustaa talvipäivänä
Koskenperä:
Tervahytti on nivalalainen keksintö ja tarkemmin kotoisin Koskenperältä, sillä hytin kehitti paikallinen torppari Otto Korkiakoski. Koskenperällä asusti aikanaan myös maankuulu suksiseppä Setti Oikarinen, jonka tekemiä suksia myytiin Pietariin asti. Lisäksi tämä osasi muun muassa korjata kelloja ja tehdä viuluja. Oikariselta onnistui melkein mikä vain, ja hänestä kehkeytyikin paikallinen legenda. Oikarisen kotimökki on edelleen paikallaan. Koskenperä on tunnettu myös kultalöydöistään. Kerrotaanpa erään lain väärälle puolelle päätyneen miehen täyttäneen Koskenperällä piileskellessään kokonaisen pullonkin ojasta huuhtomillaan hipuilla. Tarunhohtoinen kultapullo lienee edelleen kätkettynä jonnekin Kultakankaan tietämille, sillä aarteen kokooja ei pullon sijaintia kiinniottajilleen paljastanut. Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi kylä hurmaa tanssilavansa ainutlaatuisella nostalgisella idyllillä.
Kyläneuvoston jäsen: Sirpa Leinonen, sirpa.leinonennivala.fi (puheenjohtaja)
Kyläneuvoston varajäsen: Sari Korkiakoski
Tervahytti
Maliskylä:
Kyläneuvoston jäsen:
Kyläneuvoston varajäsen:
Padinki:
Kyläneuvoston jäsen:
Kyläneuvoston varajäsen:
Hilippa-patsas ja riippusilta Padingissa
Ruuskankylä:
Laajoja peltoaukeita, idyllisiä näkymiä pikkuteineen, metsäsaarekkeita ja maisemassa kiemurteleva joki. On nopea huomata, miksi etäämmälläkin keskustasta on niin helppo viihtyä. Lakeudella on tilaa hengittää. Ruuskankylän asutus on nivalalaisittain verrattain tuoretta, sillä sen ensimmäinen talo, Ruuska, on saanut asukkaansa vuonna 1778. Eteläpohjalaisten suuret muuttoaallot seudulle toivat Ruuskankylälle aikanaan varsinkin paljon jalasjärvisiä. Koska maata riitti, he asettuivat tuttujen naapureidensa lähistölle ja huomasivat viihtyvänsä. Tämän historianoikun seurauksena vielä monet nykypäivänkin ruuskankyläläiset sukujuuriinsa perehtyessään pääsevät yllättymään jalasjärvisestä verenperinnöstään.
Kyläneuvoston jäsen: Pia Näsälä, pia.nasalaelisanet.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Satu Sandvik, satu.sandvikgmail.com
Sarjankylä-Erkkilä:
Erkkisjärven rantoja on asutettu jo kivikaudelta lähtien. Muinaisten liistekatiskojen osia on paikoitellen vielä nykyajankin kalamiesten nähtävillä. Vaikuttavana levittäytyvä peltomaisema ja vesistöt luovat elinympäristön rikkaalle linnustolle ja kylältä löytyykin jopa kolme lintutornia. Sarjankylä-Erkkilään on vasta perustettu varsin aktiivinen kyläyhdistys ja Erkkilän koulu antaa mahdollisuuden alakoulun käymiseen omalla kylällä. Sarjankylällä on edelleen jäljellä vanha kehruumänty, jossa tarinan mukaan isonvihan aikana Sarjan talon tytär venäläisiltä piiloutuneena kehräsi rukillaan. Isonvihan peruja on myös Sarjankylältä löytynyt hopea-aarre, joka on nykyään Kansallismuseon hoivissa. Harvinainen kuppikivi kertoo tienoolla asutun vastoin aiempia oletuksia myös rautakaudella.
Kyläneuvoston jäsen: Reijo Jussilainen, jussirenetti.fi
Kyläneuvoston varajäsen: Irja Erkkilä, irja.erkkilanivala.fi
Erkkisjärvi
Ypyä-Junno:
Kyläneuvoston jäsen: Antti Tölli, anttitollioutlook.com
Kyläneuvoston varajäsen: Pekka Junno, pekka.junnowippies.com
Ypyäjärven rantaa