Vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille
Vieraslajeiksi kutsutaan eliöitä, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uusille alueille ihmisen kuljettamina. Tahattomasti tai tarkoituksella paikasta toiseen siirretyt vieraslajit ovat uusilla esiintymisalueillaan uhka paikalliselle luonnolle, sillä uusille eliötulokkaille ei useinkaan ole uudella esiintymisalueellaan luontaisia vihollisia tai muita niiden leviämistä rajoittavia tekijöitä. Vieraslajeista haitallisiksi kutsutaan niitä, jotka aiheuttavat ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa, joka vaatii erityisiä toimenpiteitä.
Monet haitalliset vieraslajikasvit on tuotu Suomeen puutarhakasveina. Puutarhassa kauniit ja kestävät kasvilajit ovat kuitenkin luontoon päästessään usein voimakkaita leviäjiä, jotka peittävät alleen luontaiset kasvilajit. Yhteistä vieraslajikasveille on runsas siementen tuotanto, usein hyvin pitkäikäinen siemenpankki ja aggressiivinen leviäminen.
Joillakin Suomen luonnon kasvilajeilla elinympäristöt ovat pieniä ja pirstaleisia. Vieraslajin leviäminen tällaiselle alueelle voikin tuhota kokonaisen paikallisen kasviesiintymän. Luontaisten kasvien väheneminen heijastuu suoraan myös muihin eliöihin, kuten kasveja ravintonaan käyttäviin hyönteisiin ja edelleen niitä syöviin lintuihin.
Hyödyllistä tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy verkkosivulta www.vieraslajit.fi
Tunnista ainakin nämä haitalliset vieraslajikasvit
Komealupiini on etenkin teiden varsille paikoin hyvin laajalle levinnyt vieraslaji. Nimensä mukaisesti kasvi kukkii komeana violetin, vaaleanpunaisen, sinisen ja valkoisen sävyissä, joista violetti väritys on kasville yleisin. Komealupiini kukkii yleensä kesä–heinäkuussa, mutta saattaa jatkaa kukintaa syyskuulle saakka. Komealupiini leviää hyvin tehokkaasti. Sillä on vahva juuristo ja runsas siementuotanto. Siemenet voivat kestää maassa itämiskykyisinä jopa vuosikymmeniä. Komealupiini on typensitojakasvi, joka ravitsee kasvupaikkaansa. Komealupiini tukahduttaa muut kasvilajit alleen tehokkaasti ja ravitsemalla maata tekee siitä kelvottoman kasvupaikan monille karuja oloja vaativille niittykasveille, joille tievarret ovat pitkään olleet kukoistuksen paikkoja. Komealupiinin tuottamat kemialliset yhdisteet ovat lisäksi myrkyllisiä mm. kimalaisille.
Jättiputki on hyvin kookas putkivartinen kasvi, joka muistuttaa ulkomuodoltaan Suomen luonnossa esiintyviä sarjakukkaiskasveja, kuten karhun- ja ukonputkea. Jättiputki on kuitenkin nimensä veroinen: se voi kasvaa jopa viisimetriseksi, sen varsi voi olla halkaisijaltaan jopa 10 cm ja kukinto puoli metriä leveä. Yksi jättiputkiyksilö voi tuottaa kesän aikana kymmeniätuhansia siemeniä, jotka itävät hyvin ja voivat levitä laajalle esimerkiksi virtaavan veden mukana. Jättiputki kukkii kesä–elokuussa. Jättiputkilajeja on useita ja ne on vaikea erottaa toisistaan, minkä vuoksi lajeista puhutaan usein lyhyesti jättiputkina. Jättiputkien kasvineste aiheuttaa auringonvalon kanssa reagoidessaan palovamman kaltaisia vammoja iholla.
Jättipalsami on erityisesti varjoisten ja kosteiden paikkojen kasvi. Jättipalsami kasvaa yleensä puolitoistametriseksi, mutta voi rehevällä kasvupaikalla olla jopa kolmimetrinen. Jättipalsamin varsi on ”vetisen” mehevä ja kukinto vaaleanpunainen. Loppukesällä kukista muodostuu mailamaisia siemenkotia, jotka räjäyttävät kasvin siemenet hyvin laajalle alueelle siementen kypsyttyä. Vaikka jättipalsami leviää hyvin tehokkaasti, sen siemenet kestävät maassa itämiskykyisinä vain pari vuotta. Lisäksi kasvi on yksivuotinen ja leviää vain siementensä avulla. Jättipalsami onkin verrattain helppo hävittää kasvupaikaltaan.
Kurtturuusu on ollut pitkään suosittu puutarhakasvi. Kurtturuusu on kuitenkin tehokas valtaamaan uusia kasvupaikkoja luonnosta. Esimerkiksi hiekkarannoille levitessään kurtturuusu voi viedä elintilan vaateliailta hiekkarantojen eliöiltä ja estää rantojen virkistyskäytön. Kurtturuusu leviää sekä juuren palasten että kiulukoiden kautta. Kiulukat leviävät pitkiä matkoja vesiteitse ja lintujen kuljettamina, minkä vuoksi muuten hallittu pensas voi edelleen levitä luontoon. Kurtturuusun oksissa kasvaa tiheästi suoria ja vaihtelevan kokoisia piikkejä. Kasvin lehdet ovat alapuoleltaan ja yläpinnaltaan uurteiset. Kurtturuusu kukkii yksinkertaisin aniliinin-vaaleanpunaisin kukin kesä-syyskuussa.
Viitapihlaja-angervo on niin ikään ollut suosittu puutarhapensas, jonka tunnistaa runsaista valkoisista huiskilokukinnoista ja pihlajan lehtiä muistuttavista suurikokoisista lehdistä. Viitapihlaja-angervo kasvaa 1–2 metriä korkeaksi. Viitapihlaja-angervo leviää juuriensa avulla hyvin tehokkaasti. Kasvin kasvustot ovat hyvin peittäviä, mikä vielä elintilaa muilta kasveilta.
Näin torjut vieraslajeja ja estät niiden leviämisen
Lain mukaan maanomistajan tulee hävittää haitallisiksi määritellyt vieraslajikasvit omistamiltaan mailta. Koska vieraslajikasvit ovat hyvin sitkeitä, vaatii niiden hävitys usein aikaa ja toistoa.
Vieraslajikasvien torjunta on helpointa ja edullisinta ennaltaehkäisemällä. Haitallisten vieraslajien ostaminen tai kasvattaminen on kiellettyä, ja muutenkin puutarhassaan kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja. Vieraslajien pääsyn puutarhasta luontoon saa estettyä käsittelemällä puutarhajätteen siten, että siemenet, kukat tai juuren kappaleet hävitetään polttamalla tai sekajätteenä. Puutarhajätettä ei kuulu viedä luontoon. Vieraslajikasvit leviävät tehokkaasti myös maamassojen mukana, joten sekä maamassojen siirtelyssä tai vastaanottamisessa tulee olla tarkkana.
Seuraava vaihe ennaltaehkäisyn jälkeen on estää jo olemassa olevien vieraslajiesiintymien leviäminen. Estä uusien siementen tuotanto katkomalla kasvien kukkavarret ennen siementen muodostumista. Kukkavarret tulee hävittää polttamalla tai sekajätteessä, sillä maahan jätetyt tai kompostoidut kukkavarret voivat vielä kehittää itämiskykyisiä siemeniä. Jos siemenistä lisääntyvien vieraslajikasvien siementuotanto saadaan estettyä useiden vuosien ajan, voi kasvusto pitkän ajan kuluessa hävitä sen siemenpankin ehtyessä.
Jo olemassa olevien vieraslajikasvustojen torjuntaan on useita keinoja, joista kannattaa valita kasvilajille ja sen esiintymispaikalle parhaiten toimiva. Torjuntakeinoja ovat esimerkiksi kasvien kitkeminen tai niittäminen, kaivaminen juurineen maasta käsin tai koneellisesti tai peittäminen useaksi vuodeksi paksulla muovilla tai katteella. Vieraslajikasvien torjuntaan on kehitetty myös esimerkiksi kuumavesikäsittely menetelmään kehitetyllä laitteella. Vieraslajikasveja voi myös myrkyttää, mutta myrkkyjen käytössä tulee muistaa, että ne aiheuttavat usein haittaa myös muulle luonnolle ja esimerkiksi vesieliöille. Kasvijätteen käsittelyssä tulee olla huolellinen ja käsitellä siemenet, kukat tai juuren kappaleet polttamalla tai sekajätteenä. Vieraslajien siemenet leviävät helposti myös esimerkiksi kulkuneuvojen renkaissa ja vaatteiden mukana.
VIUHKA-hankkeessa hallitaan vieraslajikasvien uhkia Kalajokilaaksossa
Nivalan kaupunki tekee aktiivista haitallisten vieraskasvien kartoitus- ja torjuntatyötä osana Oulun Maa- ja kotitalousnaisen hallinnoimaa VIUHKA-hanketta. VIUHKA eli Vieraskasvien uhkat hallintaan Kalajokilaaksossa on EU:n Maaseuturahaston kehittämishanke, joka toimii neljässä Kalajokilaakson kunnassa; Haapajärvellä, Nivalassa, Ylivieskassa ja Alavieskassa vuosina 2024–2026.
Hanke alkoi kesällä 2024 haitallisten vieraskasvien kartoituksella hankekunnissa. Hankkeessa tärkeimmät kartoitettavat ja torjuttavat lajit ovat jättiputki, jättipalsami ja komealupiini. Kesän 2025 aikana vieraslajikasvien torjuntamenetelmiä testataan kaikissa hankekunnissa.
– Menetelmiä voivat olla mm. kasvuston murskaus tai peittäminen muovilla, erilaiset katemateriaalit, kuumavesikäsittely, laidunnus ja pyrolyysineste, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kalle Hellström.
Lisäksi tehdään maanomistajien neuvontaa vieraslajikasvien torjumiseksi. Asukkaiden tietoisuuden lisääminen haitallisista vieraslajeista on tärkeää. Tätä edistetään järjestämällä vieraskasvi-infoja ja talkootapahtumia. Kuntalaisia ja toimijoita kannustetaan torjuntatoimiin omilla kohteillaan. Hankkeen päätösvuonna hankkeessa syntyneet tulokset kootaan yhteen ja laaditaan kuntien yhteinen vieraslajikasvien torjuntasuunnitelma.
Hankkeen toimintaan voi tutustua verkkosivulla https://www.proagria.fi/hankkeet/viuhka
